Iloinen Turku kaavoittaa - Case Satava-Kakskerta

Satava-Kakskerran osayleiskaava kaatui odotetusti korkeimmassa hallinto-oikeudessa. KHO:n mukaan kaava oli mitoituksiltaan liian raskas, ristiriidassa maakuntakaavan kanssa ja osoittaa merkittäviä asuinalueita yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Tämä oli kaikille ilmeistä, kuten kuvasta voimme havaita, ja jonka vuoksi vihreät, kd, rkp ja suurin osa vasemmistoliittolaisista vastusti kaavan hyväksymistä.

Tämä (Satava-Kakskerta) ei ole... täällä (kehittämisalue)

Miksi kaava sitten on huono ja millä argumenteilla sitä puolustettiin?
Ilmeinen kaavaa puolustava argumentti oli tietenkin ”hyvien veronmaksajien” houkutteleminen Turkuun. Toinen sekundaariargumentti oli ilmastonmuutokseen liittyvä, eli että kaavalla muutoin kehyskuntiin muuttavat omakotitaloa hamuavat saadaan Turkuun pois kuntarajojen yli pendelöimästä.

Hyvät veronmaksajat saarille –argumentti kärsii pahasti kannattavuusongelmasta, josta paras kotimainen tutkimus on otsikoltaan Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92843&lan=sv). Julkaisussa on tutkittu erilaisten asuinalueiden pitkän ajan vaikutuksia kuntatalouteen. Alueet on jaettu karkeasti kolmeen,1. täydennysrakentamisalueisiin,2. irralleen vanhasta rakenteesta rakennettavaan taajamamaisiin alueisiin sekä 3. haja-asutukseen. Näistä Satava ja Kakskerta edustaa sekä tyyppiä kaksi että kolme. Voimme näin olettaa, että alueen kokonaisuuden nettovaikutukset ovat jossain näiden kahden tyypin välillä, jota kuva 5. pyrkii kuvaamaan. Nettotulokseen vaikuttaa negatiivisesti ainakin alueen maapohjaolosuhteet, joiden vuoksi jopa viemäreitä on jouduttu paaluttamaan, joka on nostaa alueen infrakustannuksia huomattavasti.

Jana kuvaa omaa arviotani nettovaikutuksista

Kun ”hyvien veronmaksajien” kahmimisen tarkoitus on parantaa kuntataloutta, asettaa tämä tarkastelu Satavaan ja Kakskertaan rakentamisen hyvin kyseenalaiseen valoon. Itse uskaltaisin väittää, että kohtuullisella aikavälillä saaria ei saataisi asutetuksi mitoituksen mukaan, vaan lopputulos olisi osittain rakentunut alue, jonka rakenne ja kustannukset olisivat lähempänä hajarakentamisen kustannuksia ja siis kaupungin taloudelle negatiiviset.

Toinen argumentti, jota erityisesti kaavatoimisto sekä muutama valistuneempi kokoomuslainen osasi käyttää oli ilmastoystävällisyyteen vetoaminen. Väitteen mukaan kaavoittamalla Satava-Kakskerta voidaan ehkäistä yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä pendelöintiä. Väite kärsii kahdesta ongelmasta: ensinnäkin Satava-Kakskerta on kauempana Turun keskustasta ja eheästä kaupunkirakenteesta kuin parhaimmat kilpailevat alueet ja toiseksi lisäämällä tarjontaa ei voi vähentää kysyntää.

Alla olevassa kuvassa on etäisyydet muutamiin kohteisiin, joihin pelkäämme, että haja-asutukseen haluavat suuntaavat. Voimme havaita, että Satava-Kakskerta ei suinkaan ilmastomielessä auta mitään, koska se on kauempana kuin monet muut vastaavat alueet (Kaarina 7,5 km, Lieto 12,7 km ja Satava-Kakskerta 14,7 km). Näin ollen ilmastoargumenttia voi pitää heikkona tai virheellisenä.

Toinen kritiikki ilmastoargumenttiin on mielestäni tärkeämpi poliittisena linjakysymyksenä. Vaikka Satava-Kakskerta on kaukana, on monia alueita vielä kauempana. Tästä voisi siis ajatella, että kannattaa tarjota halukkaille haja-asujille tontteja lähempää. Kokonaisstrategiana tämä on kuitenkin heikko. Kaavoittamalla lisää hajarakennetta, kaavoitamme lisää hajarakennetta. Luomme siis tarjontaa, joka ei missään nimessä ainakaan vähennä kysyntää, vaan normaalin mallin mukaan lisää sitä. Näin ollen Satava-Kakskerran tapauksessa olemme vain vahvistamassa yhdyskuntarakenteen hajautumista, vaikka alkuperäinen väite on päinvastainen. Haitallisen hajarakentamisen kaavoittamisesta tulee siis aina kieltäytyä. (Kehitysalueen sisään toki voidaan sijoittaa helposti myös pientalorakentamista)

Viimeinen tekijä, joka tässä tapauksessa on erittäin ikävää, on kokoomuksen ja demarien piittaamattomuus seudullisesta yhteistyöstä. Kuten ensimmäinen kuva osoitti, ei Satava-Kakskerta todellakaan ole lähelläkään maakuntakaavan osoittamaa kehittämisaluetta. Turkulaisen uutisessa (http://www.turkulainen.fi/artikkeli/121972-oikeus-paatti-liikaa-asukkaita-satava-kakskertaan) kokoomus ja demarijohtajat kommentoivat asiaa.

”– On ihan hyvä, että säännöt nyt selkiytyvät. Oikeus linjasi, että näin paljon reservialueita kaavassa ei hyväksytä. Näistä opimme”, linjaa Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen (sd).

Kyllä juuri näin. Maatalous ja virkistysalueelle EI sittenkään saa kaavoittaa 10 000 hengelle kämppiä. Tämän me nyt siis opimme ja oppi(vero)rahat maksoimme. Kokoomuslaisen kaupunginhallituksen puheenjotaja Minna Arveen kommentti on mielestäni vielä mielenkiintoisempi:

”Se oli tiedossa, että osayleiskaavassa on tiettyjä varauksia. Maakuntakaavan päivitys käynnistyy joka tapauksessa, ja sen valmistuttua, kirkastuu myös se, mitä voimme tehdä saarten kanssa.”

Tätä kirkastumista voi käydä kummastelemassa Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:sta. Kuvasta havaitsemme, että tulevassa suunnitelmassakin Satava-Kakskerta on kokonaan ydinkaupunkialueen ulkopuolella ja ainoa merkintä saarilla on virkistysalueet. Eipä taida olla siis muuttumassa tämä maakuntakaavan jo osoittama linja.

Tällaisen toiminnan jälkeen ei tarvitse ihmetellä mikseivät naapurikunnat Turusta pahemmin välitä, kun toisella kädellä ajamme vahvasti rakennemallia, jossa tiivistetään olemassa olevia alueita ja toisella kädellä pyrimme kaavoittamaan valtavia alueita yhdessä sovitun vastaisesti.


Lopuksi voimme siis todeta, että kaavan kaatuminen oli hyväksi Turun kuntataloudelle, ilmastolle sekä Turun seudun kuntien väliselle yhteistyölle, ja että WE TOLD YOU SO!