”Toriparkki on rakennettava, jotta alueen viihtyisyyttä kyetään parantamaan ja keskustaan saadaan lisää asiakkaita!”

Otsikko kokoaa keskeisimmät argumentit toriparkkia puolustettaessa. Tässä oma analyysini vastapuolen argumentoinnin kestävyydestä.

Aluksi jaetaan kokonaisuus osiin, jotta tarkastelu onnistuu paremmin.
1. Alueen viihtyisyyden parantaminen ja

2. keskustan asiakasmäärän lisääminen

Keskustan viihtyisyyden parantamisella toriparkin kannattajat viittaavat ainakin kävelykeskustan laajentamiseen, pyörätieverkon rakentamiseen sekä maanpäällisten autopaikkojen vähentämiseen. Kaupunginjohdon esittelytekstissäkin asia kytketään näihin muihin hankkeisiin elimellisesti: jos ei toriparkkia, niin ei viihtyisää keskustaa.

Ovatko nämä asiat siis liitoksissa toisiinsa? Tietysti ovat, mutta vain sillä ennakko-oletuksella, että parkkipaikkojen määrä ei saa laskea. Eli jotta kävelyalueet (viihtyisä keskusta) voidaan toteuttaa, tulee sen alta poistuvat parkkipaikat korvata.

Tämä taas on poliittinen linjaus, ei luonnonlaki. Nämä hankkeet liittyvät toisiinsa siis vain poliittisesti, eivät fyysisesti tai pakollisesti. Toisin sanoen, vain niille, jotka haluavat edistää autoliikennettä keskustassa, tämä kytkös on olemassa. Tulee tunnustaa, että kytkös on johdettavissa vain tästä poliittisesta mielipiteestä, ei suinkaan mistään luonnonlaista.

Kyse on vain siitä mitä me haluamme tehdä. Me voimme halutessamme lisätä keskustan viihtyisyyttä myös rakentamatta toriparkkia. Voi myös perustellusti argumentoida, että mitä vähemmän autoja keskustassa on, sitä viihtyisämpi se on. Näin ollen vaihtoehto ilman toriparkkia on, jopa parempi viihtyisyyden parantamisargumentin näkökulmasta. (jos aiot esittää tässä kohtaa näivettymis-argumentin, lue rauhassa eteenpäin)

Toisessa argumentissa esitetään, että rakentamalla toriparkin kykenemme houkuttelemaan keskustaan lisää asiakkaita. Pidemmälle viety versio tästä samasta argumentista esittää, että ilman toriparkkia keskusta ”näivettyy” eli asiakasmäärä laskee niin radikaalisti, että kauppoja aletaan sulkea.

Pidemmälle viety argumentti on kohtuullisen helppo kumota, joten käsitellään se aluksi pois alta. Turun kaupungin suunnittelutoimiston tekemän Kauppatorin asemakaavan liikenteellisen vaikutukset 2012 – raportin (http://www05.turku.fi/ah/kv/2012/0611007l/Images/1150581.pdf) mukaan keskustassa asioivista 34 prosenttia kulkee autolla. Saman tutkimuksen mukaan Toriparkki lisäisi keskustan asiakaspysäköintipaikkoja noin kolmesta tuhannesta noin kolmeen ja puoleen tuhanteen eli noin 16 prosenttia. Tästä äärimmäisen optimistisilla oletuksilla (autopaikkojen lisäys johtaa suorassa suhteessa asiakkaiden määrän lisäntymiseen) kokonaislisäys olisi maksimissaan 16 prosentin kasvu autolla tulevien 34 prosenttiin eli noin viiden prosentin lisäys keskustan koko asiakasmäärään.

Tämä luku on kuitenkin liian korkea. Jotta edelle esitettyyn viiden prosentin kasvuun päästäisiin tulisi olettaa, että kaikki nykyiset parkkiruudut ovat täysimääräisessä käytössä ja ettei yksikään toriparkkiin ajava olisi tullut keskustaan ilman juuri toriparkin uutta parkkiruutua. Liikenneselvityksen mukaan lähes kaikissa parkkilaitoksissa on kuitenkin tilaa nykyiselläänkin, joten lisäys tulee selkeästi viittä prosenttia pienempänä. Tällainen asiakasmäärän lisääntymisen puuttuminen ei riitä näivettämään Turun keskustan kauppaa. Tässä on ehkä myös syytä todeta, että jos autoilijoita alkaa kadota keskustasta muualle, se jo itsessään auttaa parkkitilanteeseen, jolloin nämä vapautuneet parkkiruudut, saman kannattajien logiikan mukaan, houkuttelevat lisää autoilijoita.

Mutta vaikka keskusta ei näivettyisikään toriparkin rakentamatta jättämisellä (onhan se kuitenkin vain yksittäinen parkkilaitos, joten ei juurikaan yllätä, ettei sen vaikutukset ole yksittäistä parkkilaitosta suuremmat), niin kyetäänkö toriparkin avulla kuitenkin saamaan lisää asiakkaita keskustaan? Nähdäkseni kyllä. Tätä osaa argumentista ei voi insinöörimäisesti, kuten toimimme aiemmin, kumota virheellisenä. Tässä vaiheessa peliin astuu politiikan ydin eli politiikka.

Keskustan asiakasmäärää voi lisätä monilla keinoilla. Edistämällä alueen saavutettavuutta autoilijoille (esim. toriparkki), joukkoliikenteen käyttäjille (esim.  ratikka), kävelijöille ja pyöräilijöille (esim. Humalistonkadun pyörätie ja kauppiaskadun kävelykatu) sekä monilla muilla vähemmän käsiteltävään asiaan liittyvillä toimilla.

Emme kuitenkaan sotke näitä muita keinoja nyt pohdintaan, sillä kuten totesimme ensimmäisessä osassa, ne voidaan kaikki toteuttaa täysin riippumatta toriparkista. Toteamme siis vain, että keskustan asiakasmäärän lisäämisessä toriparkki on yksi keino monien joukossa.

Kysymys kuitenkin on tuleeko meidän käyttää tätä keinoa asiakkaiden houkutteluun vai ei?

Itse katson, että autoliikenteen suhteellisen tai absoluuttisen määrän kasvattaminen ei ole kannatettava asia. Keskeisimmät syyt liittyvät autoilun ilmastovaikutuksiin, sekä paikallisiin vaikutuksiin, kuten meluun, ilman saasteisiin, liikenneturvallisuuteen, viihtyisyyden vähenemiseen sekä suureen tilantarpeeseen. Myös Turun kaupungin valtuusto on asiasta samaa mieltä, kuten ote Ilmasto- ja energiastrategiassa 2009-2013 osoittaa:

”Turku lisää kestävien liikkumismuotojen käyttöä suhteessa muihin kulkumuotoihin ja vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Yhdyskuntarakenteen hajaantumista Turun seudulla ja autoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvua tulee rajoittaa.”

Tältä osin asia vaikuttaisi ilmaston ja ihmisten suojelijalle yksikertaisesti siltä, ettei toriparkkia, jonka tarkoitus on lisätä autoliikennettä, tule kannattaa. Asiaa voi kuitenkin argumentoida vielä eteenpäin, joten käydään tämä jatkoargumentti lävitse. Voidaan siis myös argumentoida, että ”meidän tulee houkutella autoilijoita keskustaan, jotta ihmiset eivät käyttäisi vain automarketteja”. Väite kuulostaa aluksi hyvin houkuttelevalta. Se ei kuitenkaan kestä tarkempaa tarkastelua.

Tarkemmin muotoiltuna argumentti kertoo meille, että autoilijoiden tulisi autoilla mieluummin keskustaan kuin automarkettiin. Tässä vaiheessa tulee jo huomata, että autoilu ei vähenny, vaikka asia joskus esitetään tällaisessa valossa. Automatka markettiin vaihtui automatkaksi toriparkkiin. Kokonaisuudessa autoilusta tehtiin koko seudun mittakaavassa taas hieman houkuttelevammaksi eli markettiruutujen lisäksi nyt on lisää ruutuja keskustassakin. Tämä on siis selkeästi autoilun vähentämistavoitteemme vastaista ja sanomme tämänkin argumentin jälkeen, ei toriparkille.  

Yhteenvetona päädyimme siis seuraaviin johtopäätöksiin, joita suosittelen sekä valtuutetuille että kuntalaisille, jos kansanäänestys päätetään järjestää:

1.      Viihtyisyyden parantamiseksi meidän ei ole rakennettava toriparkkia. Toriparkin kannattamisen sijaan tulee niitä kannattaa asioita, jotka parantavat keskustan viihtyisyyttä. Näitä ovat  kävelykadut, autoliikenteen vähentäminen ja parkkiruutujen poistominen.

2.      Jos kannattaa keskustan asiakasmäärän lisäämistä, on toriparkin kannattaminen yksi osa kokonaisuutta. Jos kuitenkin vastustaa autoilun määrän lisäämistä, ei toriparkkia tule kannattaa, vaan käyttää muita keinoja, kuten joukkoliikenteen kehittämistä, pyörätieverkoston rakentamista sekä kävelykatuja.