No tietysti ensimmäisenä haluan kiittää kaikkia äänestäjiä luottamuksesta. Ihanaa, että tässäkin alamäessä oli kuitenkin seitemättä sataa varsinais-suomalaista, jotka halusivat pysäyttää ilmastonmuutoksen, luonnonmonimuotisuuden köyhtymisen sekä tuloerojen kasvun. Se ei ikävä kyllä tässä poliittisessa suhdanteessa nyt riittänyt.
Toiseksi täytyy antaa ihan villit läpyt kamppispäällikkö Maija Kaunismaalle. Ei olisi ollut kampanjaa ilman Maijaa. Saat Maija kaikki palkinnot heti, kun loputkin kamppiskulut on maksettu ;)
Ja tietysti suuret kiitokset vielä kaikille niille tukiryhmäläisille, joiden vuoksi ehdokas on yhä hengissä ja järjissään. Oli raskasta, mutta oli se hauskaakin.
Hyviä hetkiä kampanjan varrelta:
- Tukiryhmäläisten hengennostatustanssahdukset Tuomiokirkkopuistossa
- Ohi fillaroiva äänestäjä, joka lennosta kehui vaaliohjelmaa
- Ohi fillaroiva ei-varmaankaan-äänestäjä, joka lennosta kehui meitä saatanan homoiksi
- Baarikampanjointi kokonaisuudessaan (Kiitos myös Janinalle, Rosalle ja Panulle)
- Vaalikonevastailun lomassa keksityt levottomuudet
- Metsuri, joka pitkän metsäkeskustelun jälkeen lupasi kääntyä vihreäksi
- ja kaikki ne olkapäät, joihin saattoi nojailla edellissunnutaina :)
maanantaina, huhtikuuta 25, 2011
sunnuntaina, huhtikuuta 17, 2011
Ilmaston, ympäristön, uuden talouden, hyvinvoinnin ja onnellisuuden puolesta
Ihmisen toiminnallaan aiheuttama kuudes sukupuuttoaalto uhkaa hävittää suuren osan maapallon lajeista. Niin ikään ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos pahentaa tilannetta entisestään ja uhkaa myös ihmisten selviytymistä.
Eriarvoisuus kasvaa yhteiskunnassamme, vaikka vaurastumme koko ajan. Taloudellinen kasvu ei ole lisännyt onnellisuuttamme enää vuosikymmeniin. Jotain on tehtävä…
Seuraavassa esittelen vaaliohjelmani eli ratkaisut yhteiskunnan muuttamiseksi. Tarvitsemme muutosta, jotta voimme taata onnellisen elämän ihmisille luonnon hyvinvointia unohtamatta.
VAALIOHJELMANI
Äänestä tänään 84.
Eriarvoisuus kasvaa yhteiskunnassamme, vaikka vaurastumme koko ajan. Taloudellinen kasvu ei ole lisännyt onnellisuuttamme enää vuosikymmeniin. Jotain on tehtävä…
Seuraavassa esittelen vaaliohjelmani eli ratkaisut yhteiskunnan muuttamiseksi. Tarvitsemme muutosta, jotta voimme taata onnellisen elämän ihmisille luonnon hyvinvointia unohtamatta.
VAALIOHJELMANI
Äänestä tänään 84.
perjantaina, huhtikuuta 15, 2011
pahoittelemme valtavasta suosiosta johtuvaa katkosta
Mastomaki.org on matalana, koska sivustolla on visitoinut liian monta tuhatta nälkäistä äänestäjää viime tuntien aikana. Viihdyttäkää itseänne täällä blogissa sen aikaa. Palaamme, kunhan saadaan kaistaa lisää.
tiistaina, huhtikuuta 05, 2011
Miksi puolueen ohjelmaprosessia tulee uudistaa
Puolueiden ohjelmista päättävät (ainakin käsitykseni mukaan) puoluevaltuuskunnat tai vastaavat elimet, jotka käyttävät puoluekokouksen valtaa puoluekokousten välisenä aikana. Puolueiden ohjelmat taas linjaavat puolueiden politiikkaa.
Ohjelmaprosessi etenee seuraavasti. (ainakin vihreissä, muilla voi olla vaihtelevia tapoja, joista olisi mukava kuulla)
1. Valtuuskunta päättää tehdä jonkin ohjelman esim. ympäristöohjelman.
2. Avataan haku, jossa jäsenet voivat hakea ohjelmatyöryhmään tai vaihtoehtoisesti jokin elin suhmuroi työryhmän kasaan.
3. Työryhmä kirjoittaa ohjelman omassa porukassaan. Joskus ohjelma lähetetään kommenttikierrokselle ja jäsenet saavat esittää toiveita muutoksista.
4. Ohjelma tuodaan valtuuskuntaan lausunnolle. Valtuuskunta keskustelee ohjelmasta ja evästää muutoksista
5. Työryhmä omalla porukalla päättää mitä lausunnolla esiin tuoduista esityksistä se muuttaa ja mitä ei
6. Ohjelma tulee valtuuskuntaan päätettäväksi.
6.1 valtuuskunta käy ohjelmasta toisen keskustelun ja tekee spesifit (rivikohtaiset) muutosesitykset
6.2 valtuuskunta kasaa iltatyöryhmän, joka käsittelee muutosesitykset
6.3 valtuuskunta äänestää (ei keskustelumahdollisuutta) juuri uunituoreina käsiinsä saamista perustelemattomista muutosesityksistä, jossa iltatyöryhmän esitykset ovat pohjana.
7. Äänestelyn tulos hyväksytään puolueen ympäristöohjelmaksi
Mikä tässä sitten mättää?
1. Ohjelmatyöhön osallistuu hävettävän pieni joukko. Koko jäsenistö on aina viisaampi ja asiantuntevampi kuin osa jäsenistöä.
2. Jäsenistön kannat ja mielentila ei tule esiin asiantuntijaporukan kasaamissa ohjelmissa.
3. Lausuntokäsittelyssä esiin tuotujen mielipiteiden päätyminen ohjelmiin on täysin työryhmän päätösvallassa, eikä demokraattisesti valitun valtuuskunnan ohjaus siis toimi lausuntovaiheessa erityisen hyvin.
4. Valtuuskuntaan lähes valmiina tuotuihin ohjelmiin on lähes mahdotonta tehdä suuria muutoksia, koska ainoastaan spesifit muutokset kyetään käsittelemään. Ainoa tapa siis tehdä suuria muutoksia on kirjoittaa suuri osa ohjelmasta uudestaan. Tämä taas on käytännössä mahdotonta, eikä todella suuret (pitkät) muutokset tule juuri koskaan hyväksytyiksi.
5. Iltatyöryhmällä ei juuri koskaan ole tarpeeksi aikaa satojen muutosesitysten kunnolliseen käsittelyyn. Iltatyöryhmän esitykset ovat siis vähintään kyseenalaisia (tämän sanon aktiivisesti iltatyöryhmätyöskentelyyn osallistuvana)
6. Valtuuskunnan päätöskäsittelyssä juuri kukaan ei ole ehtinyt kunnolla tutustumaan kaikkiin muutosesityksiin, iltatyöryhmän kantoihin niihin taikka iltatyöryhmän muutettuihin päätösesityksiin.
7. Äänestettäessä ei suurin osa valtuuskuntalaisista tiedä aiemmin tai iltatyöryhmässä puolesta ja vastaan esitettyjä argumentteja ja äänestää siis jopa iltatyöryhmää vajaavaisella tietämyksellä
8. ja voila, olemme hyväksyneet poliittisia linjauksia moneksi vuodeksi (ja tämä kaikki muuten tapahtuu kahta kauheammalla skaalalla puoluekokouksissa, joissa päätetään periaateohjelmista ja THE poliittisesta ohjelmasta)
Kuulostaa hyvältä? Niinpä, ja näin näitä tehdään todennnäköisesti kaikissa puolueissa. Miten siis tulisi toimia?
Uusi puolue -manifestissa vaadimme seuraavaa:
"3. Jäsenet muodostavat puolueen kannat.
Ohjelmientekoprosessi on uudistettava. Puolueen ohjelmat eivät saa enää olla staattisia monoliittejä vaan muuttuvia poliittisen keskustelun ja jäsenistön kannanmuodostuksen alustoja, jotka ovat aktiivisessa käytössä ja muutoksessa. Ohjelmien valmistelussa ja päivittämisessä on hyödynnettävä yhteistyötä helpottavia työkaluja, jotka ovat avoimia koko jäsenistölle. Ohjelmien on oltava myös valmistelun aikana koko kansan luettavissa ja kommentoitavissa."
Puoluehallituksen jäsen Samuli Lintula on kirjoittanut hyvin Uusi puolue -manifesti henkeen istuvan ja monia edellä esitettyjä ongelmia ratkovan ohjelmaprosessi-idean, joka löytyy tästä linkistä. Vaikka kirjoituksessa puhutaan periaateohjelmasta, ei ole mitään syytä miksei samaaa prosessia voisi käyttää kaikkiin ohjelmiin.
Tuloksena olisi varmasti laadukkaampia, paremmin perusteltuja, paremmin harkittuja, kriittisemmän tarkastelun läpikäyneitä, jäsenien laajemmin hyväksymiä poliittisia ohjelmia.
Ohjelmaprosessi etenee seuraavasti. (ainakin vihreissä, muilla voi olla vaihtelevia tapoja, joista olisi mukava kuulla)
1. Valtuuskunta päättää tehdä jonkin ohjelman esim. ympäristöohjelman.
2. Avataan haku, jossa jäsenet voivat hakea ohjelmatyöryhmään tai vaihtoehtoisesti jokin elin suhmuroi työryhmän kasaan.
3. Työryhmä kirjoittaa ohjelman omassa porukassaan. Joskus ohjelma lähetetään kommenttikierrokselle ja jäsenet saavat esittää toiveita muutoksista.
4. Ohjelma tuodaan valtuuskuntaan lausunnolle. Valtuuskunta keskustelee ohjelmasta ja evästää muutoksista
5. Työryhmä omalla porukalla päättää mitä lausunnolla esiin tuoduista esityksistä se muuttaa ja mitä ei
6. Ohjelma tulee valtuuskuntaan päätettäväksi.
6.1 valtuuskunta käy ohjelmasta toisen keskustelun ja tekee spesifit (rivikohtaiset) muutosesitykset
6.2 valtuuskunta kasaa iltatyöryhmän, joka käsittelee muutosesitykset
6.3 valtuuskunta äänestää (ei keskustelumahdollisuutta) juuri uunituoreina käsiinsä saamista perustelemattomista muutosesityksistä, jossa iltatyöryhmän esitykset ovat pohjana.
7. Äänestelyn tulos hyväksytään puolueen ympäristöohjelmaksi
Mikä tässä sitten mättää?
1. Ohjelmatyöhön osallistuu hävettävän pieni joukko. Koko jäsenistö on aina viisaampi ja asiantuntevampi kuin osa jäsenistöä.
2. Jäsenistön kannat ja mielentila ei tule esiin asiantuntijaporukan kasaamissa ohjelmissa.
3. Lausuntokäsittelyssä esiin tuotujen mielipiteiden päätyminen ohjelmiin on täysin työryhmän päätösvallassa, eikä demokraattisesti valitun valtuuskunnan ohjaus siis toimi lausuntovaiheessa erityisen hyvin.
4. Valtuuskuntaan lähes valmiina tuotuihin ohjelmiin on lähes mahdotonta tehdä suuria muutoksia, koska ainoastaan spesifit muutokset kyetään käsittelemään. Ainoa tapa siis tehdä suuria muutoksia on kirjoittaa suuri osa ohjelmasta uudestaan. Tämä taas on käytännössä mahdotonta, eikä todella suuret (pitkät) muutokset tule juuri koskaan hyväksytyiksi.
5. Iltatyöryhmällä ei juuri koskaan ole tarpeeksi aikaa satojen muutosesitysten kunnolliseen käsittelyyn. Iltatyöryhmän esitykset ovat siis vähintään kyseenalaisia (tämän sanon aktiivisesti iltatyöryhmätyöskentelyyn osallistuvana)
6. Valtuuskunnan päätöskäsittelyssä juuri kukaan ei ole ehtinyt kunnolla tutustumaan kaikkiin muutosesityksiin, iltatyöryhmän kantoihin niihin taikka iltatyöryhmän muutettuihin päätösesityksiin.
7. Äänestettäessä ei suurin osa valtuuskuntalaisista tiedä aiemmin tai iltatyöryhmässä puolesta ja vastaan esitettyjä argumentteja ja äänestää siis jopa iltatyöryhmää vajaavaisella tietämyksellä
8. ja voila, olemme hyväksyneet poliittisia linjauksia moneksi vuodeksi (ja tämä kaikki muuten tapahtuu kahta kauheammalla skaalalla puoluekokouksissa, joissa päätetään periaateohjelmista ja THE poliittisesta ohjelmasta)
Kuulostaa hyvältä? Niinpä, ja näin näitä tehdään todennnäköisesti kaikissa puolueissa. Miten siis tulisi toimia?
Uusi puolue -manifestissa vaadimme seuraavaa:
"3. Jäsenet muodostavat puolueen kannat.
Ohjelmientekoprosessi on uudistettava. Puolueen ohjelmat eivät saa enää olla staattisia monoliittejä vaan muuttuvia poliittisen keskustelun ja jäsenistön kannanmuodostuksen alustoja, jotka ovat aktiivisessa käytössä ja muutoksessa. Ohjelmien valmistelussa ja päivittämisessä on hyödynnettävä yhteistyötä helpottavia työkaluja, jotka ovat avoimia koko jäsenistölle. Ohjelmien on oltava myös valmistelun aikana koko kansan luettavissa ja kommentoitavissa."
Puoluehallituksen jäsen Samuli Lintula on kirjoittanut hyvin Uusi puolue -manifesti henkeen istuvan ja monia edellä esitettyjä ongelmia ratkovan ohjelmaprosessi-idean, joka löytyy tästä linkistä. Vaikka kirjoituksessa puhutaan periaateohjelmasta, ei ole mitään syytä miksei samaaa prosessia voisi käyttää kaikkiin ohjelmiin.
Tuloksena olisi varmasti laadukkaampia, paremmin perusteltuja, paremmin harkittuja, kriittisemmän tarkastelun läpikäyneitä, jäsenien laajemmin hyväksymiä poliittisia ohjelmia.
maanantaina, huhtikuuta 04, 2011
Avoimista hallitusohjelmista ja -neuvotteluista
Soininvaara kirjoittaa blogissaan hallitusohjelmista seuraavaa: "Hollannissa jokainen itseään kunnioittava puolue julkaisee hyvissä ajoin ennen vaaleja vaaliohjelman, joka on niin konkreettinen, että se kävisi sellaisenaan hallitusohjelmasta. Sen jälkeen Central Planning Byro – paikallinen VATT – analysoi nämä ohjelmat ja arvioi, millaiseen budjettitalouden yli- tai alijäämäisyyteen ne johtaisivat."
Idea ei ole uusi, mutta liikaa siitä ei puhuta. Uuden puolueen manifestissa vaadimme saman tyyppistä toimintaa kohdassa kuusi.
Koko hallitusohjelman avaaminen julkiselle arvioinnille on tärkeä askel radikaalissa voimuudessa ja tähän olisi todela hyvä lisätä juuri tuo Oden mainitsema virallisen tason arviointi, niiden satojen muiden arvioiden lisäksi, joita avoimuus tuottaisi ja jotka nyt loistavat poissaolollaan.
En ehkä toivo Suomeen Ruotsin mallin mukaista blokkiintumista, mutta olisi kuitenkin ympäripyöreitä "kynnyskysymyksiä" kiinnostavampaa, jos puolueet kävisivät suuntaa-antavia ennakkoneuvotteluita erilaisilla kombinaatioilla. Näin saisimme kuvan millaisia hallitusohjelmia kepu-puna-vihreä tai sini-persu-krisu hallituksilta olisi tulossa.
Näiden perusteella äänestäjät saisivat selkeämmän kuvan puolueiden kipupisteistä ja poliittisten tavoitteiden priorisoinnista. Näiden puolueiden välisten ennakoneuvotteluiden "hallitusohjelmat" tulisi myös asettaa saman kaltaiseen tarkasteluun, kuin Ode blogissaan esittää.
Tämäkään ei vielä riitä, vaan hallitusohjelmaneuvottelut on avattava, jolloin koko kansa voisi seurata, kun heidän tulevaisuudestaan käydään neuvotteluita. Kaikki kompromissit tulisi julki heti perusteluineen ja olisi itsekunkin arvioitavissa miten laadukkain perusteltuja kompromisseja kukin neuvotteluosapuoli tekee.
Avoimuuteen tietysti järjestelmässä mukana olevat "realistit" väittävät, että avoimissa neuvotteluissa kukaan ei suostuisi rakentaviin kompromisseihin, kun näitä ei voisi tehdä kasvojaan menettämättä. Tähän vastaan, että
1. kyllä ne nytkin tulevat kryptisessä muodossaan esiin hallitusohjelmassa
2. kun hallitusneuvottelut tiedettäisiin avoimiksi ei puolueet enää kykenisi niin paljon pelaamaan katteettomilla lupauksilla, jotka kuitenkin täytyy pyörtää neuvotteluissa.
3. uusi radikaali avoimuus vaatii uutta poliittista kulttuuria, jossa näin osataan paineista huolimatta toimia.
4. ja tietysti, ihmisillä on oikeus tietää!
Idea ei ole uusi, mutta liikaa siitä ei puhuta. Uuden puolueen manifestissa vaadimme saman tyyppistä toimintaa kohdassa kuusi.
Koko hallitusohjelman avaaminen julkiselle arvioinnille on tärkeä askel radikaalissa voimuudessa ja tähän olisi todela hyvä lisätä juuri tuo Oden mainitsema virallisen tason arviointi, niiden satojen muiden arvioiden lisäksi, joita avoimuus tuottaisi ja jotka nyt loistavat poissaolollaan.
En ehkä toivo Suomeen Ruotsin mallin mukaista blokkiintumista, mutta olisi kuitenkin ympäripyöreitä "kynnyskysymyksiä" kiinnostavampaa, jos puolueet kävisivät suuntaa-antavia ennakkoneuvotteluita erilaisilla kombinaatioilla. Näin saisimme kuvan millaisia hallitusohjelmia kepu-puna-vihreä tai sini-persu-krisu hallituksilta olisi tulossa.
Näiden perusteella äänestäjät saisivat selkeämmän kuvan puolueiden kipupisteistä ja poliittisten tavoitteiden priorisoinnista. Näiden puolueiden välisten ennakoneuvotteluiden "hallitusohjelmat" tulisi myös asettaa saman kaltaiseen tarkasteluun, kuin Ode blogissaan esittää.
Tämäkään ei vielä riitä, vaan hallitusohjelmaneuvottelut on avattava, jolloin koko kansa voisi seurata, kun heidän tulevaisuudestaan käydään neuvotteluita. Kaikki kompromissit tulisi julki heti perusteluineen ja olisi itsekunkin arvioitavissa miten laadukkain perusteltuja kompromisseja kukin neuvotteluosapuoli tekee.
Avoimuuteen tietysti järjestelmässä mukana olevat "realistit" väittävät, että avoimissa neuvotteluissa kukaan ei suostuisi rakentaviin kompromisseihin, kun näitä ei voisi tehdä kasvojaan menettämättä. Tähän vastaan, että
1. kyllä ne nytkin tulevat kryptisessä muodossaan esiin hallitusohjelmassa
2. kun hallitusneuvottelut tiedettäisiin avoimiksi ei puolueet enää kykenisi niin paljon pelaamaan katteettomilla lupauksilla, jotka kuitenkin täytyy pyörtää neuvotteluissa.
3. uusi radikaali avoimuus vaatii uutta poliittista kulttuuria, jossa näin osataan paineista huolimatta toimia.
4. ja tietysti, ihmisillä on oikeus tietää!
sunnuntaina, huhtikuuta 03, 2011
Uusi puolue -manifesti!
Manifesti on julkaistu 1.4.2011 Vihreässä langassa.
Uusi puolue on jäsenistönsä näköinen. Radikaalisti avoimen liikkeen keskustelua eivät määritä viestintälinjaukset siitä, mistä ylipäänsä on sopivaa keskustella. Politiikka tuodaan kabineteista päivänvaloon. Puolueen prosessit, viestintä ja toimintamallit uudistetaan radikaalisti avoimiksi, alati kehittyviksi ja vuorovaikutteisiksi. 2000-luvun puolue ei menesty 1900-luvun keinovalikoimalla.
Wikileaks ei pelkästään osoittanut avoimen päätöksenteon kiistattomia etuja, vaan pakotti valtionjohtajat myös kysymään itseltään, onko kabinettipolitiikka tietoyhteiskunnassa enää ylipäätään mahdollista. Tieto aktivoi ihmisiä ja syöksee diktaattoreita vallasta.
Vihreät on puolueena edelläkävijä avoimuudessa: poliittinen keskustelu on avointa ja vapaata. Esimerkiksi puolueen poliittista ohjelmaa työstettiin Suomen avoimimmalla prosessilla ja puolue on ollut edelläkävijä vaalirahoituksen avoimuudessa. Vihreiden poliittinen ohjelmatyö on myös avoimesti kaikkien käytettävissä ja levitettävissä. Nyt on aika ottaa seuraavat askeleet:
1. Enemmän ja parempia äänestyksiä
Mahdollisimman monet päätökset tulee tehdä suoralla jäsenäänestyksellä, jonka toteuttamisessa pitää selvittää sähköisen äänestyksen mahdollisuudet. Esimerkiksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä pääsihteeri tulee valita näin. Puoluevaltuuskunta tulee valita jäsenistön kesken esimerkiksi listavaaleilla.
2. Avataan kokoukset
Puolueen kaikkien toimielinten kokoukset tulee olla lähtökohtaisesti avoimia ja seurattavissa verkosta. Epädemokraattisesti valitut suljetut toimielimet tulee lakkauttaa tai toiminta on avattava koko jäsenistölle. Kokousten äänivaltaisille jäsenille tulee voida viestiä reaaliaikaisesti ja keskustelua on laajennettava seinien ja ovien ulkopuolelle. Kaiken keskustelun ja äänestysten tulee olla myös kokouksen jälkeen julkisesti saatavilla. Keskusteluista pitää saada video- tai äänitallenne avoimesti kaikkien saataville ja tallenteiden litterointia on edistettävä.
3. Jäsenet muodostavat puolueen kannat
Ohjelmientekoprosessi on uudistettava. Puolueen ohjelmat eivät saa enää olla staattisia monoliittejä vaan muuttuvia poliittisen keskustelun ja jäsenistön kannanmuodostuksen alustoja, jotka ovat aktiivisessa käytössä ja muutoksessa. Ohjelmien valmistelussa ja päivittämisessä on hyödynnettävä yhteistyötä helpottavia työkaluja, jotka ovat avoimia koko jäsenistölle. Ohjelmien on oltava myös valmistelun aikana koko kansan luettavissa ja kommentoitavissa.
4. Eduskuntaryhmä ja valtuustoryhmät avattava
Politiikassa ei ole mitään hävettävää. Kaiken toiminnan tulee lähtökohtaisesti olla sellaista, että siitä voi puhua julkisesti, vaikkapa torikahvilassa. Eduskuntaryhmän ja valtuustoryhmien toiminta tulee avata jäsenistölle ja maailmalle.
5. Kohti kaksisuuntaista viestintää
Vanhanaikaisen yksisuuntaisen hallitun viestinnän aika on ohi. Jatkuva vuorovaikutus ja radikaali avoimuus tuovat politiikan julkiseksi prosessiksi, josta halukkaat saavat reaaliaikaista tietoa ja mahdollisuuden kaksisuuntaiseen kommunikaatioon. Puolueen puheenjohtajiston on pidettävä kaikille avoin kyselytunti vähintään kerran kuukaudessa.
6. Avoimin kortein avoimiin neuvotteluihin
Puolueen sisällä käytävät neuvottelut pidetään jatkuvasti avoimena koko jäsenistölle. Neuvottelut tallennetaan sähköiseen muotoon, jotta kaikista neuvottelijoiden välisistä keskusteluista jää jälki. Avoimen neuvotteluprosessin perusteella jokaisella puolueen jäsenellä on tasa-arvoiset mahdollisuudet muodostaa kantansa äänestystä varten.
Puolueiden väliset neuvottelut, kuten hallitusneuvottelut, on avattava kaikkien arvioitaviksi. On tuotava julki, millä hinnalla mikäkin tavoite on saatu eteenpäin. Hallitusohjelmatavoitteita tulee kerätä puolueen jäseniltä avoimesti vaaleihin valmistauduttaessa, tavoitelistan tulee olla avoin ja tavoitteiden saamista hallitusohjelmaan pitää avata julkisesti.
7. Puolueen tuottama tieto jakoon
Puolue tuottaa paljon tietoa, jota ei kuitenkaan käytännössä jaeta jäsenistölle. Puolueen tekemien jäsenkyselyiden ja niiden raakadatan pitää olla julkisia ja kaikien analysoitavissa. Puolueen keräämän vaalirahoituksen ja jäsenhankinnan tulosten on oltava realiaikaisesti seurattavissa.
8. Suora yhteys päätöksentekoon
Edustuksellisten elinten kokousten aikana tulee kaikkien voida viestiä puolueemme edustajien kanssa. Esimerkiksi kansanedustajan ja valtuutetun on oltava tavoitettavissa kokouksen aikana sosiaalisen median avulla. Yksittäinen edustaja ei koskaan ole yhtä viisas kuin koko se joukko kiinnostuneita aktiiveja, jotka reaaliajassa kykenevät muodostamaan argumentteja päätöksenteon tueksi.
Radikaali avoimuus on vihreiden uusi perustulo. Avoimuus ja sen kautta tuleva poliittisen kulttuurin muutos kehittää yhteiskuntaamme eteenpäin.
Työ aloitetaan tekemällä yhdessä puoluekokousaloitteet blogissa: uusipuolue.wordpress.com
Allekirjoittaneet:
Uusi puolue on jäsenistönsä näköinen. Radikaalisti avoimen liikkeen keskustelua eivät määritä viestintälinjaukset siitä, mistä ylipäänsä on sopivaa keskustella. Politiikka tuodaan kabineteista päivänvaloon. Puolueen prosessit, viestintä ja toimintamallit uudistetaan radikaalisti avoimiksi, alati kehittyviksi ja vuorovaikutteisiksi. 2000-luvun puolue ei menesty 1900-luvun keinovalikoimalla.
Wikileaks ei pelkästään osoittanut avoimen päätöksenteon kiistattomia etuja, vaan pakotti valtionjohtajat myös kysymään itseltään, onko kabinettipolitiikka tietoyhteiskunnassa enää ylipäätään mahdollista. Tieto aktivoi ihmisiä ja syöksee diktaattoreita vallasta.
Vihreät on puolueena edelläkävijä avoimuudessa: poliittinen keskustelu on avointa ja vapaata. Esimerkiksi puolueen poliittista ohjelmaa työstettiin Suomen avoimimmalla prosessilla ja puolue on ollut edelläkävijä vaalirahoituksen avoimuudessa. Vihreiden poliittinen ohjelmatyö on myös avoimesti kaikkien käytettävissä ja levitettävissä. Nyt on aika ottaa seuraavat askeleet:
1. Enemmän ja parempia äänestyksiä
Mahdollisimman monet päätökset tulee tehdä suoralla jäsenäänestyksellä, jonka toteuttamisessa pitää selvittää sähköisen äänestyksen mahdollisuudet. Esimerkiksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä pääsihteeri tulee valita näin. Puoluevaltuuskunta tulee valita jäsenistön kesken esimerkiksi listavaaleilla.
2. Avataan kokoukset
Puolueen kaikkien toimielinten kokoukset tulee olla lähtökohtaisesti avoimia ja seurattavissa verkosta. Epädemokraattisesti valitut suljetut toimielimet tulee lakkauttaa tai toiminta on avattava koko jäsenistölle. Kokousten äänivaltaisille jäsenille tulee voida viestiä reaaliaikaisesti ja keskustelua on laajennettava seinien ja ovien ulkopuolelle. Kaiken keskustelun ja äänestysten tulee olla myös kokouksen jälkeen julkisesti saatavilla. Keskusteluista pitää saada video- tai äänitallenne avoimesti kaikkien saataville ja tallenteiden litterointia on edistettävä.
3. Jäsenet muodostavat puolueen kannat
Ohjelmientekoprosessi on uudistettava. Puolueen ohjelmat eivät saa enää olla staattisia monoliittejä vaan muuttuvia poliittisen keskustelun ja jäsenistön kannanmuodostuksen alustoja, jotka ovat aktiivisessa käytössä ja muutoksessa. Ohjelmien valmistelussa ja päivittämisessä on hyödynnettävä yhteistyötä helpottavia työkaluja, jotka ovat avoimia koko jäsenistölle. Ohjelmien on oltava myös valmistelun aikana koko kansan luettavissa ja kommentoitavissa.
4. Eduskuntaryhmä ja valtuustoryhmät avattava
Politiikassa ei ole mitään hävettävää. Kaiken toiminnan tulee lähtökohtaisesti olla sellaista, että siitä voi puhua julkisesti, vaikkapa torikahvilassa. Eduskuntaryhmän ja valtuustoryhmien toiminta tulee avata jäsenistölle ja maailmalle.
5. Kohti kaksisuuntaista viestintää
Vanhanaikaisen yksisuuntaisen hallitun viestinnän aika on ohi. Jatkuva vuorovaikutus ja radikaali avoimuus tuovat politiikan julkiseksi prosessiksi, josta halukkaat saavat reaaliaikaista tietoa ja mahdollisuuden kaksisuuntaiseen kommunikaatioon. Puolueen puheenjohtajiston on pidettävä kaikille avoin kyselytunti vähintään kerran kuukaudessa.
6. Avoimin kortein avoimiin neuvotteluihin
Puolueen sisällä käytävät neuvottelut pidetään jatkuvasti avoimena koko jäsenistölle. Neuvottelut tallennetaan sähköiseen muotoon, jotta kaikista neuvottelijoiden välisistä keskusteluista jää jälki. Avoimen neuvotteluprosessin perusteella jokaisella puolueen jäsenellä on tasa-arvoiset mahdollisuudet muodostaa kantansa äänestystä varten.
Puolueiden väliset neuvottelut, kuten hallitusneuvottelut, on avattava kaikkien arvioitaviksi. On tuotava julki, millä hinnalla mikäkin tavoite on saatu eteenpäin. Hallitusohjelmatavoitteita tulee kerätä puolueen jäseniltä avoimesti vaaleihin valmistauduttaessa, tavoitelistan tulee olla avoin ja tavoitteiden saamista hallitusohjelmaan pitää avata julkisesti.
7. Puolueen tuottama tieto jakoon
Puolue tuottaa paljon tietoa, jota ei kuitenkaan käytännössä jaeta jäsenistölle. Puolueen tekemien jäsenkyselyiden ja niiden raakadatan pitää olla julkisia ja kaikien analysoitavissa. Puolueen keräämän vaalirahoituksen ja jäsenhankinnan tulosten on oltava realiaikaisesti seurattavissa.
8. Suora yhteys päätöksentekoon
Edustuksellisten elinten kokousten aikana tulee kaikkien voida viestiä puolueemme edustajien kanssa. Esimerkiksi kansanedustajan ja valtuutetun on oltava tavoitettavissa kokouksen aikana sosiaalisen median avulla. Yksittäinen edustaja ei koskaan ole yhtä viisas kuin koko se joukko kiinnostuneita aktiiveja, jotka reaaliajassa kykenevät muodostamaan argumentteja päätöksenteon tueksi.
Radikaali avoimuus on vihreiden uusi perustulo. Avoimuus ja sen kautta tuleva poliittisen kulttuurin muutos kehittää yhteiskuntaamme eteenpäin.
Työ aloitetaan tekemällä yhdessä puoluekokousaloitteet blogissa: uusipuolue.wordpress.com
Allekirjoittaneet:
- Paloma Hannonen begin_of_the_skype_highlighting end_of_the_skype_highlighting
- Julianna Kentala
- Aleksi Laine begin_of_the_skype_highlighting end_of_the_skype_highlighting
- Ville-Veikko Mastomäki
- Erkki Perälä
- Heikki Sairanen
- Salla Sinkkonen
- Jaakko Stenhäll
- Ilona Toivanen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)