maanantaina, joulukuuta 13, 2010

Haparointia ay-ihmemaassa

(Disclaimer: jos et siedä ay-liikettä koskevaa kritiikkiä, niin nyt on aika vaihtaa kanavaa)

Aivan aluksi haluan sanoa, että arvostan suuresti työväenliikkeen historiallisia saavutuksia ja sen osuutta hyvinvointivaltion rakentamisessa. Uskon myös, että työmarkkinaosapuolten sopimisella päästään parempiin työoloihin ja kohtuullisemmille palkkatasoille, kuin vapailla markkinoilla.

Haluan kuitenkin esittää muutamia minua vaivanneita kysymyksiä ay-liikkeestä. Enkä puhu nyt sen heikosta nykypolitiikasta esimerkiksi ympäristö- ja pätkätyökysymyksissä. Mielessäni haparoi muutamia ihan fundamentaalisia ihmetyksiä, joita nyt joudutte sietämään.


1. Ensinnäkin minua askarruttaa onko ay-liikevallan kannattajien mielestä ihan ok, että osa kansanvallasta on annettu työmarkkinaosapuolille tai vähintäänkin nämä käyttävät valtaa välillisesti monella tapaa? Tämä kuitenkin kaventaa puhdasta kansanvaltaa rajaamalla päätöksentekoa elimille, joihin koko kansalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.

2. Toiseksi minua ihmetyttää suuresti, esimerkiksi viimeiseen bloggaukseeni liittyvät, vähäosaisimpien etujen ja sanavallan sivuttaminen ay-politiikkaa tehtäessä. Miten esimerkiksi vasemmistoliittolaisesta näkökulmasta voi sympata työssäkäyvän kansanosan edunvalvontaa, jota tehdään heikko-osaisempien kustannuksella?

3. Ja kolmanneksi, eikö ole ongelmallista, että ay-liikkeen saavutukset jakautuvat epätasaisesti myös eri alojen välillä (eikä siis vain työväestön ja työttömien välillä, kuten kohdassa 2. esitän)? Lakkoaseen vahvuus vaihtelee huomattavasti eri aloilla, joka on saattanut meidät tilanteeseen, jossa paperityöläisten asiat on kyllä hyvässä reilassa (jos siis töitä on), mutta monien heikkojen lakkoasealojen asiat on retuperällä. Onko tällainen "vahvempien valta" oikeudenmukaista?

4. Ja neljänneksi vielä aika hatara väite. On todennäköistä, että esimerkiksi ahtaajien tai paperityöläisten itselleen neuvottelevat edut siirtyvät myös tuotteiden hintoihin sen sijaan, että vaikutukset rajautuisivat vain omistajien kukkaroihin. Näin ollen vahvojen alojen edut siirtyvät koko kansan maksettaviksi ja vaikuttaa siis tulonjakoon regressiivisesti samalla tavoin kuin välillisten verojen korotukset.


Kuten on ehkä havaittavissa, en ole mikään ay-spesialisti ja hahmotan liikettä ulkoa käsin, vaikka omaan liittooni YKL:n kuulunkin. Olisi siis hauska saada kommentteja näihin pohdintoihin.

torstaina, joulukuuta 02, 2010

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan kokous 30.11.2010

Puoluevaltuuskunnan tiukan veroviikonlopun vuoksi en ehtinyt blogata tiistain kokouksesta ennakkoon, mutta tässä briiffi kokouksesta ja linkki esityslistaan

Linnakaupungin osayleiskaava

Kuten aikaisemminkin olen sanonut, kaava on mielestäni hyvä ja tukee yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Saimme päätösehdotukseen lisätyksi kirjauksen, joka velvoittaa virastoa tekemään selvityksen raitiotien linjauksesta ja tilantarpeesta sekä siitä voidaanko joukkoliikenteen runkolinja toteuttaa bussikatuna ennen ratikan valmistumista.

Tehokkaan joukkoliikenteen saaminen alueelle jo rakentamisen alkuvaiheessa on elintärkeää. Ellei alueella ei toimi korkeatasoista runkolinjaa alusta saakka, on epätodennäköistä, että alueesta kehittyisi koskaan joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn painottuvaa.

Tämän lisäksi vihreiden valtuustoryhmä suhtautui joidenkin kortteleiden rakennuskorkeuksiin skeptisesti, mutta katsoimme, että tähän kysymykseen on parempi puuttua asemakaavoitusvaiheessa, kun suunnitelmista on parempi käsitys.


Kirkkotien asemakaava

Kirkkotiellä sijaitsee vanha polkupyörätehdas (tai tarkemmin jäljellä oleva osa siitä), jossa toimii sekä Ekotori että suuri määrä kansalaisjärjestöjä. Jääviysepäilyjen varmistamiseksi myönnän heti, että toimin Maan ystävissä, jonka toimisto on käsittääkseni aina sijainnut kyseisessä rakennuksessa.

Alueelle suunnitellaan sekä asunto- että toimistorakentamista. Polkupyörätehdas sijaitsee aivan alueen keskellä ja vielä ikävästi kuopassa, joka tekee alueen suunnittelusta ilmeisen vaikeaa. Onkin sanomatta selvää, että virasto ja grynderit haluavat jyrätä sen maan tasalle ensi tilassa. Heidän näkökulmastaan tämä onkin ymmärrettävää.

Järjestöt kertovat lausunnossaan seuraavaa: "Aurinkotehdas on Turussa ainutlaatuinen kansalaisaktivismin yhteinen tila. Aurinkotehtaalla luotu yhteistoiminta sujuu hyvin ja on säilyttämisen arvoista. Yhdessä ylläpidämme monimuotoista kansalaistoimintaa. Toiminta on pitkälti vapaaehtoisten varassa. Järjestökeskuksen jatkuvuus on tärkeää turvata."

Museokeskus taas lausuu seuraavaa: "Asemakaavatoimisto piti palaverin Museokeskuksen kanssa 8.10.2010. Museokeskus totesi kannanottonaan, että polkupyörätehtaan vanha tehdasrakennus ja siihen liittyvä asuinrakennus tulisi säilyttää. Perusteluna se esittää alueen teollisuushistoriallisen merkityksen sekä sen, että vanha teollisuusrakentaminen tekee alueesta maisemallisesti monipuolisen ja luo näin historiallista kerroksellisuutta alueen kulttuuriympäristöön."

Näiden lausuntojen perusteella tulen kannattamaan polkupyörätehtaan suojelemista eli kaavavaihtoehtoa B. Kaava jäi siis nyt pöydälle ja suoritamme alueella katselmuksen ennen seuraavaa käsittelyä. Tervetuloa lobbaamaan ;)

Torinkulman asemakaava

Oltiin taas pyhimmästä pyhimmässä eli Kauppatorilla. Päätöstä ei tehty, mutta keskustelua käytiin... ai että!

Jokin herrasnaissopimus estää minua kertomasta avoimesti mitä kukakin lautakunnassa puhuu, mutta referoin muutamia retorisia helmiä lautakunnan keskustelusta.
  • Suojelun kustannusten korvaus ja vähäisemmän rakentamisen kannattavuus -argumetteihin puutuinkin jo viime viikolla, mutta näitäkin saimme kuunnella jälleen.
  • Lautakunta esitti myös näkemyksenään, että alueellisten Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) sekä museoviranomaisten virkamieslausunnot ovatkin vain yksittäisten ihmisten mielipiteitä.
  • Mielipiteenä tunnuttiin pitävän myös hallinto-oikeuden päätöstä, jolla aiempi torinkulman kaava kaatui (rakennussuojelua ei oltu otettu tarpeeksi huomioon).
  • Kuulimme jälleen myös, miten Turussakin pitäisi joskus uskaltaa rakentaa jotain uutta, rohkeaa ja modernia.
Turun taudin, josta turkulainen kaupunkisuunnittelu hyvin tunnetaan, perusta ei totta tosiaan ole siinä, etteikö Turussa olisi uskallettu rakentaa uutta ja modernia sekä purkaa vanhaa alta pois.

Päätös tehdään parin viikon päästä, joten aikaa vaikuttaa on vielä jäljellä.