Nopeusrajoitusten laskeminen suunnannäyttäjäksi liikenteessä

Turun Sanomat 13.6 2009 02:28:09

Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta hylkäsi 2.6.2009 esityksen koko kaupungin kattavasta nopeusrajoitusalueiden yleissuunnitelmasta äänin 4–9. Esitys tähtäsi tieliikenteen turvallisuuden ja kaupunkilaisten viihtyvyyden parantamiseen madaltamalla keskustan ja useiden asuinalueiden nykyisen 40 km/h-nopeusrajoituksen 30 km/h:iin.

Esitystä vastustaneet puolueet (kokoomus, Sdp ja keskusta) osoittivat hylkäyksen myötä välinpitämättömyytensä niin kaupunkilaisten turvallisuutta kuin ympäristö- ja talousasioitakin kohtaan.

Esityksen hyväksymistä puoltavat muun muassa Turun asukkaiden turvallisuuden parantaminen, vähentyvistä sairaalakuluista ja sairaslomista saatavat taloudelliset hyödyt, melutason sekä pienhiukkas- ja ilmastopäästöjen vähentyminen sekä asumismukavuuden, yleisen viihtyvyyden ja keskustan vetovoiman paraneminen.

Kolaritilanteen sattuessa suunnitelmassa esitetyllä ajonopeuden muutoksella on erittäin suuri vaikutus. Tutkimusten mukaan jalankulkijoiden todennäköisyys kuolla laskee nopeuden hiljenemisen myötä 16 prosentista 6 prosenttiin. Epäily siitä, että nopeusrajoituksien laskeminen 30 km/h:iin johtaisi keskustan entistä pahempaan ruuhkautumiseen, on turha, sillä keskusta-alueen rauhallisemmat kattonopeudet yhdistettynä isoilla kokoajakaduilla (kuten Koulukadulla ja Aninkaistenkadulla) pysyviin 40 km/h -nopeusrajoituksiin parantavat liikenteen sujuvuutta.

Lautakunnan ulkopuolella esityksellä on laaja kannatus, sillä lähes kaikki asukasyhdistykset sekä muut kuultavat tahot kannattavat esitystä, kuten Turun Sanomatkin uutisoi 3.6.2009. Kun vielä otetaan huomioon että Suomen valtioneuvosto suosittelee kyseisiä toimenpiteitä, ja että miltei kaikissa muissa suomalaisissa suurissa kaupungeissa on jo siirrytty maltillisempiin ajonopeuksiin, tuntuu esityksen hylkääminen erittäin oudolta kaupunkimme ja keskustamme kehittämisen kannalta.

Hylkäämistä perusteltiin ainoastaan uusien nopeusrajoitusten vaikealla valvottavuudella sekä sillä, että parempiin tuloksiin päästään valvontaa kehittämällä. Minkäänlaisia esityksiä valvonnan tehostamisesta tai kehittämisestä ei vastustajien toimesta kuitenkaan tehty.

On mielestämme selkeää, että hyväksymistä puoltavat seikat ovat huomattavasti painavampia kuin hylkäämisen puolesta esitetyt perusteet. Toivommekin että kaupunginhallitus käyttää otto-oikeuttaan asiassa ja hyväksyy uudet, alemmat nopeusrajoitusalueet Turun asukkaiden turvallisuuden ja viihtyvyyden takaamiseksi.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenet

Mikaela Sundqvist, (vihr), Päivi Paasto, (vihr), Riikka Oksanen, (vas) ja Ville-Veikko Mastomäki, (vihr)

Uusi urbaani Suomi

Hyvää iltaa rakkaat kuulijat. Tänään saamme nauttia tuoreesta tieteiskuunnelmasta nimeltään Uusi urbaani Suomi.

Tässä uraa uurtavassa tulevaisuuden visiossa eletään maaltamuuton toista kultakautta Matti Vanhasen, Keskustapuolueen ja Nurmijärven jälkeisessä 2020-luvun vihreässä Suomessa. Ekologisen heränneisyyden ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen vuoksi suomalainen "isojako" -mallinen maaseutu on päätetty terminoida ja väestö siirtää neljään suurimpaan kaupunkiin; Suur-Helsinkiin, Suur-Tampereelle, Suur-Turkuun ja Suur-Ouluun.

Uusien tiiviiksi ja viihtyisiksi rakennettujen kaupunkien ekologinen tehokkuus ja ihmisystävällisyys on niin ällistyttävää, ettei Paision taikka Myöksiön kaltaisiin miniatyyrisiin epätilohin kaipaa enää kukaan... ja vaikka kaipaisikin se on urbaanin 20-luvun Suomessa laitonta (kuten on bensan, sähkön ja ruuan hinnasta valittaminenkin).

Entinen maaseutu, jota jälleen parin tuhannen vuoden tauon jälkeen on alettu kutsua luonnoksi, kasvaa sammalta ja jäkälää. Luonnonmonimuotoisuus ottaa ensimmäisiä askeleitaan paranemista kohden ja Suomen esimerkkiä seurataan kaikkialla sivistyneessä maailmassa(jollainen on siis jostain ilmestynyt 2010-luvun aikana).

Maanviljelyä Suomen pohjoisilla leveysasteilla on rajoitettu vain niihin muutamiin järkeviin lajikkeisiin, joille viileä ilmastomme sopii ja suuri osa viljelystä tapahtuu tehokkaasti aivan suurten asutuskeskusten läheisyydessä. Pellot sijouttuvat kauniin helminauhamaisesti ratayhteyksien varrelle ja kaikki suurkaupungit, pikkuhiljaa kuihtuvaa Suur-Oulua lukuun ottamatta, ovatkin omavaraisia suomessa viljeltävien lajikkeiden osalta.

Uusi kaupunkilaisten välinen yhteisöllisyys ja kaupunkikulttuuri ovat muokanneet Uuden urbaanin Suomen konseptista vientituotteen, joka työllistää tuhansia suomalaisia ekologisten rakenteiden tutkijoita ja insinöörejä pitkin maailmaa.

Mutta nyt pitemmittä puheitta rakkaat kuulijat siirrymme seuraamaan tätä spektaakkelimaista luomusta, joten laittakaa radioaparaattianne hieman kovemmalle ja viimeinen sammuttaa valot ;)

Autopaikkojen oikeus ja kohtuus vai rikos ja rangaitus

Suuri onnellisten kaupunkien suunnittelija Qtea puhui minulle taannoin viisaita, siitä miten autottomat kerrostaloasukit joutuvat maksamaan autoilijoiden parkkipaikoista kovan hinnan(esim. jossain turkulaisessa taloyhtiössä on pakko ostaa asunnon yhteydessä 5000 euron parkkiruutuosake riippumatta siitä omistaako auton vai ei).

Useimmiten tätä parkkiruudun kustannusta ei ilmoiteta erikseen ja se jakaantuu tasan kaikille taloyhtiön asukeille. Minua henkilökohtaisesti ei kuitenkaan pyöräilijänä huvittaisi maksaa minulle turhista ja lähinnä piha-alueemme maisemaa pilaavista parkkiruuduista penniäkään.

Kyselin siis viisaammiltani miten tähän voisi vaikuttaa kaavoituksessa ja ikävä kyllä asia on (Turussa ainakin) rakennuttajan päätettävissä eli demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa. Kaavassa sen sijaan voidaan päättää kuinka monta autopaikkaa neliötä kohden on minimissään tai maksimissaan rakennettava (esim. vähintään 1,5 paikkaa 80 neliötä kohden).

Me kevyesti ja joukolla liikkujat joudumme siis tulevaisuudessakin maksamaan kärryilevien sikakalleista parkkineliömetreistä... nice :/ Mutta ainakin aion Ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa vaatia parkkiruutujen vähentämistä keskusta-alueella.
Vaihtoehdoksi voisi tarjota 5 kertaa vähemmän parkkeja ja omien autojen sijaan Car sharing:ia, joka eurooppalaisten tutkimusten mukaan vähentää mukana olevien ihmisten autoilua seitsemäsosaan :)

Blogit on NIIN vuodelta 2007, mut jatkan silti!

Nyt aion (otsikosta huolimatta) esittää kunnollista ja luotettavaa kunnallista luottamushenkilöä ja jatkaa elämäni (sen julkisen osan, henk.koht. vuodatusta ei heru) raportoimista tällä foorumilla.

KANSA suuressa viisaudessaan on valinnut minut viralliseksi Turkunaamaksi seuraavin tittelein: Vihreiden toinen varavaltuutettu (pääsen osallistumaan huhun mukaan noin joka toiseen valtuustoon) sekä Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan varsinainen jäsen.

Tuon edellä mainitun ymppä- ja kaavoituslautakunnan ensimmäinen kokous oli tiistaina ja sujui hyvin rauhallisissa merkeissä. Päätimme muutamista pienehköistä kaavoista, joista ehkä mielenkiintoisin oli Hirvensalon korpeen bygattava 170 hengen omakotitaloalue.
Tässä vaiheessa kun osayleiskaavasta on jo päätetty on tietysti hiukan myöhäistä ruveta vinettämään, mutta kyllähän tuo metsikköön peintalojen rakentelu on ihan s#%&#@£$n tyhmää! Ainoa parannusehdotus, jonka kyseiseen Toijalan kaavaan voisi keksiä on... no hylkäys :)

Katsotaanpa millaisen esityslistan postilaatikko on tänään ens viikon kokousta varten sylkäissyt.

Sen pituinen se.. jatketaan kun tulee jotain asiaa.